Suuruuden pedagogiikkaa

Nyt on kulunut muutama päivä oppimisympäristöselvityksen eli tuttavallisemmin kouluverkkoselvityksen julkistamisesta. Työryhmän esityksiä on spohdittu eri kokoonpanoissa tiivsiisti. Olen ollut melko yllättynyt siitä, kuinka tyrmistyneen vastaanoton työryhmän esitykset ovat saaneet lähes kaikilta osin. Kritiikki on ollut  silti paikallaan monen asian osalta. Miten ihmeessä päättäjät voisivat tehdä yksittäisiä päätöksiä kokonaisuuteen peilaten, kun kokonaisuuden tärkein osa, eli kylien alakouluverkko, jätettiin käytännössä lähes kokonaan käsittelemättä siirtäen tämä työ ”toiseen vaiheeseen” eli tuttavallisemmin hamaan tulevaisuuteen. 

Tässä kirjoituksessa käyn läpi omia ajatuksia esityksiin nykyisen materiaalin pohjalta. Valtuustoryhmässä esityksiä käsitellään myöhemmin. 

Esitysten arvomaailma ristiriitainen

Johtavana periaatteena tuntuu olevan se, että lapset ja nuoret sijoitetaan mahdollisimman suuriin yksiköihin. Tätä perustellaan verrattomilla ”synergiaeduilla” palvelun laadun näkökulmista. 

Suurien etäisyyksien Salossa tällainen massapedagogiikka on outo ajatus. Lähtökohtana tulisi olla keinot, joilla pienemmissäkin yksiköissä pystytään tarjota hyvää opetusta. 

Kirkonkylän koulu

Olin ehkä naiivi, kun kuvittelin valtuuston päättäneen tämän koulun rakentamisesta jo viime vuoden valtuustossa. Tälle vuodelle varattiin jo määräraha töiden aloittamiselle. Miksi mitään ei ole tapahtunut? Työryhmä tuo nyt uudestaan esityksenä Kirkonkylän koulun rakentamisen. Mitä ihmettä? Montako kertaa tässä kaupungissa tarvitaan valtuuston päätös samaan asiaan, että se etenee?

Vielä enemmän oudolta vaikuttaa se, että Saurun koulu on haluttu niputtaa tähän samaan jo päätettyyn uuteen esitykseen. Tässä tilanteessa olisi järkevää laittaa käyntiin koulun rakentaminen 250 oppilaalle. Perniön alueen muut alakoulut voisivat rauhassa jatkaa toimintaansa läpi rakennusprojektien ja uuden koulun käyttöönoton. Kaikki Perniön alueen koulujen lapset mahtuvat vuonna 2023 tähän uuteen kouluun mikäli se koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Saurun koulun päätöksellä ei ole näin ollen mikään kiire ja tasapuolisuuden nimissä koulun tulevaisuudesta pitäisi linjata yhdessä muiden kyläkoulujen tilanteiden kanssa. Saurussa oppivat ja viihtyvät tällä hetkellä niin oppilaat kuin koulun henkilöstökin terveessä koulurakennuksessa. 

Useita esityksiä perustellaan uudella opetussuunnitelmalla ja sen tarpeilla. Opetussuunnitelma muuttuu perinteisesti n. 10 vuoden välein. Maltti on valttia. 

Halikon lukio

Tämä esitys oli kaikkein suurin yllätys. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että Salossa on vain yksi lukio. Tällä hetkellä lukion suosio ja opiskelijamäärät ovat kuitenkin niin korkealla, ettei esitykseen ole riittäviä perusteita. Halikon lukiolla on toimiva kiinteistö ja erinomainen toimintakulttuuri. Opiskelijoilla on jo nyt mahdollista valita Salon lukion verrattomat kurssitarjonnat yms. muut suuren yksikön edut. Jostakin syystä iso osa salolaisia nuoria haluaa silti käydä lukionsa pienemmissä Halikon ja Perniön lukiossa. Mikä tätä nykynuorisoa oikein vaivaa?

Keskustan alueen kouluratkaisut

Uskelan koulu ja Hermannin koulu tarvitsevat omat ratkaisunsa nopeasti. Uskelan koulun paalutus kaipaa korjausta. Tänään saimme lukea lehdestä AMK- kiinteistön ongelmista. Uskelan koulun sijainti Hermannin torikadun kiinteistössä ei olisi hyvä. Uuden koulun rakentamisen hintalappu nykyisen Uskelan koulun tilalle täytyy vielä selvittää. Viime päivinä useat vaikuttajat ovat pohtineet ääneen mahdollista Salon lukion siirtoa IoT- kampukselle. En kannata sitäkään ratkaisua. IoT- kampusta ei ole tarkoitettu siihen, että täytämme sen kouluillamme, vai onko? Tosiasia lienee se, että tarvitsemme pikaisesti väistötilat keskustan alueelle, vaikka uuden koulun rakentamispäätös tehtäisiinkin.

 

Ollikkalan päiväkoti

Ollikkalan päiväkodin siirtäminen koulun yhteyteen olisi perusteltua mikäli tilat antaisivat myöten. Koulu on kuitenkin remontoitu uusiksi oppimisympäristöiksi ja luokkatilat ovat käytössä. Tästä seuraisi se, että muuttopäätöksen johdosta, muutama koululuokka täytyisi siirtää esim. Pajulaan. Työryhmä lienee käynyt tarkasti tutustumassa koulun tiloihin ja keksinyt jonkin ratkaisun. Tästä täytyy vielä tehdä lisäkysymyksiä, että mahtuuko koulu ja päiväkoti sellaisenaan yhteen. Koulussa on erinomaiset oppimisympäristöt tällä hetkellä. Mikäli uusi päiväkoti päätetään rakentaa, niin sen hintalappu on noin 3,5 m €.

Märynummen koulu

Märynummi tarvitsee uuden koulun ja päiväkodin. Kysymys on lähinnä siitä minkälaisen mallin koulua lähdetään rakentamaan. Kysymykseen vastaaminen ei ole helppoa. Työryhmä ei esitä mitään periaatepäätöstä ”kyläkoulumalliimme”, mutta antaa vaihtoehtoisen esityksen 1.-2./1.-4.lk koulusta. Tässä kohtaa on hyvä katsoa vähän kokonaiskuvaa. Pohjatyön liitteistä käy ilmi, että muutaman vuoden kuluttua 13/26 alakouluistamme on maksimissaan n. 60 oppilaan kokoisia(mukaan lukien Märynummi). Tämä tarkoittaisi, että salolainen malli olisi kolmeopettajaiset yhtenäiskoulut. Tässä mallissa on omat hyvät ja huonot puolensa. On turha tehdä vastakkainasettelua pienien ja suurien koulujen välille. Pieni ja suuri koulu voivat molemmat olla hyviä tai huonoja toimintakulttuuriltaan. Onko pienellä koululla mahdollisuus tarjota opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Vaikken ole alakoulun asiantuntija, niin oletan, että on. Koska en ole asiasta varma, niin lähetin vielä kyselyn asiasta opetushallitukseen kontaktieni kautta. Kysyin, että onko opetussuunnitelman toteuttamisessa sellaisia tavoitteita, jotka eivät toteudu tai ovat hankalat toteuttaa pienessä kolmen opettajan ja kuuden luokan alakoulussa. 

Tässä vaiheessa oma ajatukseni on se, että pienten lasten koulu voisi olla Salon kyläkoulujen pelastus. Tässä mallissa yhdistettäisiin päiväkoti ja alkuopetus(1.-2.lk). Tätä joustavaa ja turvallista koulumallia olisin valmis tukemaan voimakkaalla panostuksella, joka mahdollistaisi koulunkäynnin alkutaipaleen perusoppien kahlaamisen lähikoulussa. Mm. Tampere lähti tekemään omaa selvitystään nimenomaan tämän mallin pohjalta. 
Tästä mallista voitaisiin poiketa mikäli jollekin alueelle tavoitellaan erityisen kovasti kasvua tai etäisyys lähimpään ”isojen kouluun” olisi kohtuuton. Näiden asioiden reunaehdot täytyisi sopia tarkasti mikäli mallia lähdetään pohtimaan, koska tasapuolisuus on tärkeä arvo kuntapolitiikassa. 

Taloudesta

Pohditaanpa hetki investointien suuruutta omilla tämän hetken ratkaisuilla edellä mainittujen kohteiden osalta:
Kirkonkylän koulu 9,2m€
Märynummen koulu 3,5m€
Uskelan koulu 10,0m€?/korjaus n. 2,5m€
Ollikkalan päiväkoti 3,5m€
AMK/Torikadun kiinteistön remontti 3-5m€?

Näin ollen tämän ensimmäisen vaiheen koulupaketin hintalappu olisi n. 30m€. Salolla on velkaa tällä hetkellä n. 90m€, joten investointina puhutaan suuresta summasta. Espoo, Pori yms. ovat jo tehneet rohkeat investointipäätökset. 

Työryhmän selvityksissä on paljon hyvää pohjatyötä, jota hyödynnetään päätöksenteossa. Nyt täytyy vielä odotella asiantuntijalausuntoja muutamiin asioihin.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *