Kritiikkiä kouluverkkoselvitystä kohtaan

Salon Seudun Sanomissa(13.10.) apulaiskaupunginjohtaja kiiruhtaa kouluverkkoselvityksen toisen osan kanssa. Kuvittelin hänen kertovan siitä, että nyt valmistellaan ensimmäisen vaiheen asiat huolella ja sen jälkeen lähdetään rauhassa pohtimaan jatkoa.  Ilmeisesti apulaiskaupunginjohtajan mielestä ensimmäisen vaiheen asiat on nyt jo napausta vaille taputeltu ja valmisteltu? Hän on myös tyytyväinen työryhmän rakenteeseen ja toimintaan. Näkemysero edellä esitettyihin asioihin on sen verran suuri, että katsoin paremmaksi rauhoittua ja pohtia asiaa uudestaan muutaman vuorokauden kuluttua. 

Itse esityksiin otetaan kantaa myöhemmin valtuustoryhmän kanssa. Tässä muutama oma ajatus tulevaisuutta ajatellen prosessiin liittyen. 

 

Työryhmän tausta ja muutama kummallisuus

Työryhmä evästettiin tärkeän asian pariin päättäjien toimesta. Kuntalaisten mielipiteitä piti kuunnella herkällä korvalla kuntalaiskyselyn avulla. Lisäksi valtuustoryhmiltä pyydettiin evästystä työryhmälle etukäteen. Kuntalaiskysely oli jo lähtökohtaisesti jonkin verran asenteellinen. Kuntalaiskyselyn tulokset olivat silti odotetut. Viesti oli selkeä. Lähikoulut on pyrittävä säilyttämään. Myös valtuustoryhmien evästyksissä painottui tämä sama viesti. Moni työryhmäläinen on kertonut, että kuntalaiskyselyn tuloksiin ei voitu luottaa, koska vastausprosentti oli niin pieni. Aika kummallinen arvio? Tällaisia muka demokratiaa edistäviä kyselyitä ei pidä tehdä, jollei tulosta hyväksytä.

Oma lukunsa oli viime viikon tiistaina järjestetty kuntalaiskuuleminen työryhmän lopullisiin ”esityksiin” liittyen. Sivusinkin asiaa jo edellisessä kirjoituksessani. Virkamiesten puheissa oli epätarkkuuksia, jotka yleisöä harmittivat. Toivoisin jatkossa, että virkamiehillämmekin olisi käytössään tutkimustietoa myös pienten koulujen eduista suuriin verrattuna. 

Työryhmän esiteltyä työnsä valtuustolle, monissa valtuutettujen puheenvuoroissa viesti oli selkeä. Työn sisältö ei vastaa ”tilausta”, joka työryhmälle tehtiin. Kun lukee läpi kuntalaiskyselyn tulokset, työryhmän alkuperäiset tavoitteet sekä valtuustoryhmien evästykset, niin näin todella näyttää olevan. Kaikkein surullisinta on se, että kuluvan vuoden aikana on useita akuutteja asioita ”upotettu” sujuvasti selvitykseen, mutta nyt kävi ilmi, ettei kokonaisuutta ole pystytty tarkastelemaan. 

Salailun on loputtava!

Kaikkein suurimman kritiikkini haluan osoittaa salailukulttuuriin, joka rehotti tässäkin salolaisessa hallintoprosessissa. Lasten ja nuorten palvelut ovat monelle tärkeimpiä lähipalveluita kaupungissamme. Nämä palvelut järjestetään kuntalaisia varten. Näihin asioihin liittyvissä prosesseissa tulee kuulla asianosaisia. 

 

 

Otetaan nyt esimerkiksi Halikon lukion lakkauttamiseen liittyvä työryhmän esitys. Työryhmä ei valmistellut esitystään yhteistyössä Halikon lukion rehtorin, henkilöstön saatikka opiskelijoiden kanssa. Siitäkin huolimatta työryhmä oli valmis esittämään Halikon lukion lakkauttamista pedagogisin perustein. Ei ollut sattumaa, ettei Halikon lukion suuntaan oltu yhteydessä. Työryhmän jäseniä oli kielletty keskustelemasta ryhmän ulkopuolisille valmistelusta. Tämä ”kieltokulttuuri” koski ilmeisesti myös kaupungin tarkastuslautakuntaa, mikä vaikuttaa melkoiselta kuntalakiin peilaten. Kaupunginhallituksellekaan ei vaivauduttu kertomaan kaikista suunnitteilla olevista asioista. Työn tilaajalle ei haluttu kertoa valmistelussa olevasta asiasta!?
Miten ihmeessä luottamushenkilöiden saatikka nuorisovaltuutetun kuvitellaan toimivat tällaisessa työryhmässä, jossa he eivät voi keskustella valmistelusta sidosryhmiensä kanssa? Eikö esimerkiksi nuorisovaltuutetun pitäisi edustaa nuorisovaltuuston näkökulmaa? Tällainen malli asettaa työryhmän luottamusjäsenet äärimmäisen kiusalliseen asemaan. Kaupunginjohtaja yrittikin kääntää tilanteen niin, että tässä vaiheessa kyse on vain työryhmän ”rohkeista näkemyksistä”. Ajatus oli hyvä, mutta vahinko oli jo päässyt tapahtumaan. Oppimisen paikka organisaatiollemme. 

 

Todelliset asiantuntijat mukaan valmisteluun?

”Toisen vaiheen” tärkein ja vaikein asia on salolaisen Kyläkoulumallin löytäminen tai kuoppaaminen. Yhdelle työryhmälle tämän asian valmisteleminen vaikuttaa todella haastavalta tehtävältä varsinkin esitetyssä aikataulussa. Ehdottaisinkin, että perustettaisiin virkamiehistä koostuvat alueelliset työryhmät, joiden tehtävänä olisi kartoittaa pohjatyönä mitkä eri mallit olisivat mahdollisia kyseisellä alueella ja mitä ne tarkoittaisivat pedagogiikan, tilojen  ja toisaalta talouden kannalta. Työryhmän valmistelemat eri vaihtoehdot esiteltäisiin alueellisesti kuntalaisille ja palaute kerättäisiin ylös. Näin toimien kunkin alueen tulevaisuutta olisivat suunnittelemassa parhaat mahdolliset asiantuntijat ja kuntalaiset tulisivat aidosti kuulluksi. Uskoisin, että tällainen vastuunjako helpottaisi myös vanhan työryhmän virkamiesten valmistelutaakkaa. Voisin kuvitella, että heillä on kädet täynnä töitä akuuttien asioiden kanssa. Yksi mahdollinen rakenne alueelliselle työryhmälle olisi aluerehtorimalli täydennettynä tarvittaessa päiväkodinjohtajilla.

Alueellisen työskentelyn jälkeen voitaisiin koota ensimmäisen vaiheen mukainen työryhmä tekemään esityksiä valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta. 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *