Sopeuttamisen anatomia

Talouden sopeuttaminen ei ole koskaan mukavaa oli sitten kyseessä omien rahojen riittävyys saatikka yhteisten veroeurojen kohtalo. Valtuustokausi on puolessa välissä ja tähän mennessä ollaan käytännössä keskitytty menolisäyksiin. Tarkoitusperät ovat olleet hyvät, mutta tulokset varsin ohuet. Salon kaupungin talouden sopeuttaminen aloitetaan kesken vuoden, koska talouden tunnusluvut ovat kovin huolestuttavat. Säästötavoitteeksi kaupunginhallitus määritti 3,0 milj. €. Varsinaiset säästökohteet valittaneen jo toukokuun valtuuston kokouksessa. Aivan aluksi täytyy kuitenkin selvittää mihin suuntaan kaupunki on menossa eri mittareiden valossa, jotta tiedetään mistä alueelta rakenteellisia muutoksia ja sitä kautta säästöjä lähdetään hakemaan. 

Tilannekuva

Tilannekuvan luomiseksi lienee viisasta katsella hieman tilastoja. Ne ovat matemaatikolle analyyttisin mahdollisin työkalu tarkastella kaupunkia ilman asenteellisuutta. 
Valtuustokausi on puolessa välissä ja tärkeimmäksi tavoitteeksi linjattiin väkiluvun laskun kääntäminen:

Väestö vähenee Salossa kiihtyvää vauhtia. Voidaankin sanoa, että valtuuston päätavoitteen kanssa ollaan epäonnistuttu. Tarkastellaan vielä mistä tekijöistä tämä tarkalleen ottaen johtuu.

Oheisten kuvioiden perusteella Salon väkiluvun lasku johtuu tällä hetkellä kahdesta tasavahvasta syystä. Syntyvyys on romahtanut myös meillä Salossa. Ikäluokkien koko näyttäisi asettuvan hieman yli 300 lapseen. Muutos on dramaattinen. Vielä muutama vuosi sitten ikäluokat olivat n. 600 lasta. Muutos ei ole mikään sattuma, vaan ikäluokat ovat tippuneet tasaisesti tähän uuteen ”normaaliin”. Kuolleisuus on n. kaksi kertaa suurempi, joten luontainen poistuma on n. 300 asukasta pakkasella. Kuntien välinen nettomuutto selittää toisen puolen väkiluvun laskusta. Salosta muuttaa pois n. 300 asukasta enemmän kuin uusia tulee. Suurin syy ihmisten muuttopäätöksille on työ. Onkin mielenkiintoista nähdä saavatko Valmet Automotiven uudet työpaikat nettomuuton kääntymään parempaan suuntaan.

Työllisyys

Toinen erittäin tärkeä tarkasteltava asia on työllisyys. Salon työttömyyskehitys on ollut erittäin hyvä, mutta se ei ole koko totuus. 

Salon työttömyys oli huipussaan vuonna 2015. Käytännössä työttömien määrä on puolittunut huhtikuuhun 2019 tullessa(2375). Työttömyysprosentti on tällä hetkellä 10,8. Työvoimatilasto kertoo kuitenkin karua kieltä. Työvoima on vähentynyt, josta seuraa suoraan, että varsinaisia veronmaksajia on Salossa vähemmän. Poismuutto on ollut suurin syy työvoiman vähenemiseen. 

Huoltosuhde

Salon huoltosuhde on melko huolestuttava. Lasten määrä vähenee, mutta eläkeläisten määrä kasvaa. Valtakunnallinen keskiarvo on tällä hetkellä 60,8. Heikkenevä huoltosuhde aiheuttaa entistä kovemmat veronmaksupaineet työllisille. Kasvava vanhusväestön määrä luo paineita vanhuspalveluiden sekä terveyspalveluiden kustannusten nousuun. Tämä nousu on otettava huomioon jo lyhyellä aikavälillä. 

Perusopetus

Perusopetuksen oppilaiden määrä tulee laskemaan hyvin merkittävästi lähivuosina. Tätä ennen ikäluokkien pienenemisellä on iso vaikutus myös päiväkotien, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsimääriin. Käytännössä talouden kannalta Salo tulee saamaan merkittävästi vähemmän valtionosuuksia kustannusten kompensoimiseen. Ilman rakenteellisia uudistuksia veronmaksajien tulee sijoittaa palveluiden ylläpitämiseen enemmän rahaa Salossa. 

Isossa kuvassa lähdetään liikkeelle näistä lähtökohdista säästöjä etsiessä. Itse toivoisin, että perinteisen juustohöylämallin sijaan etsittäisiin rakenteellisia uudistuksia, jottei tätä samaa ”rumbaa” tarvitse joka vuosi tehdä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *