Pahuksen palvelurakenne!

Kaupungin alijäämäinen talous on ajanut eri tahoja etsimään ”syyllistä” vallitsevaan tilanteeseen jälleen kerran tutusta osoitteesta, kaupungin henkilöstöstä. Ottakaa palkattomia tai joudumme turvautumaan lomautuksiin… ”Tarvitaan rakenteellisia muutoksia juustohöylän sijaan”. Tämä lause on todella trendikäs kuten myös: ”Palveluverkkoa on uskalletteva karsia.” 

Olen asunut Salossa kymmenen vuotta ja käytännössä koko tämän ajan ”virsi” on ollut sama. Valtaosa, lähes kaikki, kaupungin palvelut keskittyvät lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Salossa palveluverkko toimii varsin tehokkaasti eikä pröystäilyä ole havaittavissa. Edellinen lause vaatinee vähän perusteluja, joten käydään asiaa läpi. Kuntien kustannusrakennetilastot ovat erinomainen työkalu palvelurakenteiden vertailuun. Salon kokonaisuus näyttää seuraavalta(2017):

Sosiaali ja terveys sekä opetus ja kulttuuri- sektorit ovat selkeästi suurimmat menoerät kaupungin palveluverkossa. Oheinen tilasto perustuu vuoden 2017 tilinpäätöstietoihin ja taulukko päivittyy vuosittain uusilla tiedoilla. Jokainen sektori on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joiden avulla voidaan hyvin tarkkaan verrata palveluiden kuluja. Valitsin verrokkikaupungiksi Kouvolan, koska siellä on painittu hyvin samanlaisen ongelman kanssa kuin meillä Salossakin. 

Sosiaali- ja terveyssektorilla Salon kulut ovat usealla eri alalla merkittävästi korkeammat kuin maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen ”kuluerä”. Salo käyttää verrokkeihin nähden huomattavan paljon rahaa esimerkiksi vammaisten palveluihin, lastensuojeluun ja ikääntyneiden laitoshoitoon. Terveyspalveluita järjestetään tietenkin tarpeeseen. Esimerkiksi lastensuojelun kustannukset ovat suuret verrokkeihin nähden, mutta ei näitä palveluja huvikseen järjestetä vaan aitoon tarpeeseen. 

Salossa on viime vuosina puhuttu paljon sekä koulujen että päiväkotien lakkauttamisesta. Salo on maantieteellisesti haastava kaupunki järjestää  lasten ja nuorten palveluita, mutta siitäkin huolimatta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannukset on pystytty pitämään todella maltillisina. On huomioitavaa, että pystymme vielä panostamaan koulussa lapsiimme ja nuoriimme enemmän kuin lakisääteinen minimi vaatii. 

Edellä olevat suurimmat palvelurakenteet toimivat melkoisen maltillisin kustannuksin. Tarkistetaan vielä päästäisiinkö yhdessä syyttämään kaupungin ”paisunutta” hallintoa kaupungin ongelmista: 

Hallinnon kustannukset ovat muutaman euron yläkanttiin koko maahan verrattuna, mutta Varsinais-Suomen mittakaavassa selvästi huokeammat. Jokainen voi tarkemmin tutustua eri palvelurakenteiden kustannuksiin, mutta lopputulos on se, että Salossa järjestetään palveluita erittäin maltillisin kustannuksin ainakin, jos Sosiaali ja terveys- sektori jätetään pois vertailusta. Sosiaali- ja terveyskulujen vähentämiseksi jokainen salolainen on avain asemassa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on parasta ennaltaehkäisyä. 

Vaikka palveluita järjestetään maltillisin kustannuksin, niin talous ei silti tahdo kestää nykymenoa. Yksinkertainen tosiasia lienee, että kunnille on säädetty liikaa lakisääteisiä tehtäviä rahoitusasemaan verrattuna. Valtionosuuksien leikkaukset ovat entisestään heikentäneet Salonkin tilannetta. Ensimmäinen toive valtion suuntaan on se, että tehtäviä ei ainakaan lisättäisi ilman täyttä korvamerkittyä korvausta. Kuntataloutta olisi tuettava suunnitelmallisesti. 

Salo on ollut muuttotappiokunta viime vuodet. Tämä on osaltaan aiheuttanut verotulokertymän laskua ja taloudellinen tilanne on entisestään heikentynyt. Näyttää siltä, että veronmaksajien rahkeet eivät riitä kattamaan edes näitä kohtuullisen kustannuksen palveluita. Mikä siis neuvoksi? 
Pelkäänpä, että nopeaa ratkaisua ei ole olemassakaan. Suunnitelmallinen työ kaupungin elinvoiman ja työpaikkojen lisäämiseksi on avainasemassa, mutta kelkka ei käänny hetkessä. 

Kaupungin keskustan ja reuna-alueen vastakkainasettelu on ollut turhauttavaa seurattavaa. Koko Salon elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta, eikä kaikkia palveluita voi keskustaan keskittää, vaikka virkamiehillä tuntuukin ”palava vimma” olevan tähän suuntaan. 
Vaikka ”juustohöyläilyä” onkin monen suusta kritisoitu, niin se on nähdäkseni paras konsti hillitä menoja tässä tilanteessa. Esimerkiksi 2% säästötavoite yksikköä kohden olisi n. 3M € säästö, vaikka SOTE jätettäisiin laskuista pois. Lisähaastetta tuovat kuitenkin mahdolliset uudet palkankorotukset uusien sopimusten myötä. 
Kun menopuolelta on hankala löytää pikavoittoja, niin myös tulopuolta olisi harkittava uudestaan. Asiakasmaksujen ja erilaisten vuokrien korottamista tulisi harkita. 
Hyvää alkanutta syksyä itse kullekin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *