Valtiovarainministeriö on tarkentanut arvioitaan kuntien rahoituspohjasta Soteuudistuksen jälkeen. Salon alijäämä on tällä hetkellä 4,3%(14 milj €) nettokäyttökustannuksista. Uudistuksen jälkeen alijäämä olisi 9,2%(11,5 milj€, eli prosentuaalisesti alijäämä tuplaantuu. Soten rahoitusta vahvistettiin ja kuntien heikennettiin sitten viimeisen luonnoksen. Tällä hetkellä näyttäisi, että ”sotevero” olisi 13,26%. Salon kuntaveroprosentin ollessa 20,75%, tarkoittaisi tämä, että käyttöön jäisi vain 7,49% nykyisestä kuntaveropohjasta. Tämä on ryöstö!
Soteuudistuksen tavoitteena on ollut alkujaan se, että menoja pystytään hillitsemään. Nyt tämä tavoite on kaikessa hiljaisuudessa unohdettu ja ”sotku” aiotaan jättää kuntien selvitettäväksi.
11,5 milj. € leikkaaminen on Salon jäljelle jääville tehtäville valtava isku. Kustannusrakenne näyttää seuraavalta:
Suurin osa jäljelle jäävistä tehtävistä on lakisääteisiä, eikä niistä ole säästöjä löydettävissä. Selkeästi suurin jäljelle jäävä sektori on Opetus ja kulttuuri. Sektori pitää sisällään perusopetuksen(49,5milj€), varhaiskasvatuksen(27,8 milj€), lukiokoulutuksen(6,7milj€), liikunnan ja ulkoilun(5,7milj€), kirjastot(3,2milj€) jne. Yhdyskuntapalveluiden osalta suurimmat jäljelle jäävät tehtävät ovat liikenneväylät ja joukkoliikenne. Muiden osalta elinkeinoelämän edistäminen on 4,7 milj. €.
Salon osalta lisähaastetta tuovat laskevat valtionosuudet, kun lasten ja nuorten määrä on vähenemässä. Moni kuntajohtaja on arvioinut soteuudistuksen nykymuodossaan heikentävän valtavasti kunnan mahdollisuuksia elinkeinoelämän edistämiseen. Suomalaiset kaupungit ovat osa globaalia kilpailua ja tähän ei kertakaikkisesti olisi varaa.
Toinen erittäin tärkeä asia on, että kuntien täytyisi pystyä panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. Soteuudistus suorastaan passivoi kuntia.