Eteläisen Salon kehityssuunta osa I

Sattuneista syistä eteläisen Salon asiat ovat itselläni hyvin lähellä sydäntä. Alueellinen kehitys on ollut hyvin vaihtelevaa eteläisessä Salossa 2010-luvulla. Otan tässä tarkastelussa huomioon vuosien 2015-2021 taltioidun postinumerokohtaisen datan. Tarkasteltavina alueina ovat :

25160  Tuohittu (Salo)
25170  Kotalato (Salo)
25500  Perniö Keskus (Salo)
25520  Perniö Asemanseutu (Salo)
25540  Knaapila (Salo)
25550  Aijala (Salo)
25560  Koski Asemanseutu (Salo)
25610  Ylönkylä (Salo)
25630  Finby (Salo)
25640  Förby (Salo)

Yritän löytää selityksiä lukujen takaa, jotka ovat ohjanneet eteläisen Salon kehittymistä. Lopussa on myös tarkoitus tehdä eräänlainen välitilinpäätös kuntaliitoksen jälkeisestä ensimmäisestä vuosikymmenestä.

Asukasluku

Alueiden eriytyminen on ollut hyvin voimakasta asukasluvun näkökulmasta. Valitsemallani jaolla eteläisessä Salossa asui vuonna 2012 6008 asukasta. Kuusi vuotta myöhemmin väkimäärä oli 5631(-6,3%). Kaupungistuminen ja pikku kaupungistuminen ovat ilmiöitä, jotka ovat entisestään voimistuneet 2010-luvulla. Koronan vaikutukset näihin trendeihin ovat epäselviä, mutta voidaan olettaa, että nämä vahvat trendit ainakin hiukan hidastuisivat. Perniö on eteläisen Salon aluekeskus. Keskuksen väkimäärä laski 4,4% eli selkeästi vähemmän kuin ympäröivällä maaseudulla. Eteläinen Salo menetti väkeä kaupungistumisen myötä muihin kaupunkeihin. Lisäksi maaseudulta muutettiin Salon kaupungin keskustaan sekä Perniön keskukseen(pikku kaupungistuminen). Syntyvyys laski koko seurantajakson ajan, joten väkimäärä laski myös luontaisen poistuman myötä.

Asukasluvun suuntauksen perusteella eteläinen Salo on hiipuvaa seutua. On kuitenkin syytä huomata, että eteläisestä Salosta vapautuneita asuntoja on ostettu myös loma-asunnoiksi, joka tuo alueelle ”pöhinää” varsinkin kesäisin. Nämä yksityiskohdat eivät näy nyt tarkastelluissa tilastoissa.

Alueittain erot ovat valtavat. Aijalan muutosta(-28,2%) voidaan pitää todella synkkänä. Toisaalta Kotalato jopa kasvatti asukasmääräänsä.

Salo kaupungin asukasluku laski 4,6% samalla ajanjaksolla. Käytännössä kaikki seutukaupungit ovat olleet hiipuvia asukasluvun suhteen 2010-luvulla. Eteläinen Salo on ollut osa tätä samaa kehitystä. Nuorten aikuisten houkutteleminen takaisin kotiseudulle suurista opiskelukaupungeista on entistä vaikeampaa. Tämän ilmiön vuoksi kaupungissa podetaan jopa akuuttia työvoimapulaa tietyissä tehtävissä.

Seuraavassa osassa käsitellään työllisyyden kehitystä eteläisessä Salossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *